Oire

Imunestekierron häiriö (lymfaturvotus, lymfedeema)

Imunestekierron häiriö eli lymfaturvotus (lymfedeema) tarkoittaa tilaa, jossa imusuoniston toiminta on heikentynyt ja neste kertyy kudoksiin aiheuttaen kroonista turvotusta. Yleisimmin lymfaturvotus ilmenee käsissä tai jaloissa, mutta sitä voi esiintyä missä tahansa kehon osassa. Tyypillisiä oireita ovat turvonnut, raskas ja joskus kiristävä tunne raajassa sekä ihon pingottuminen. Turvotus voi pahentua päivän mittaan ja vaikeuttaa liikkumista tai arkiaskareita.

Suomessa lymfaturvotuksen yleisimmät syyt liittyvät leikkauksiin (esimerkiksi rintasyöpäleikkauksen jälkeen), sädehoitoon sekä infektioihin, kuten ruusuun. Myös synnynnäinen imusuoniston vajaatoiminta voi aiheuttaa turvotusta. Lymfaturvotus on usein pysyvä vaiva, johon ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää asianmukaisella hoidolla, kuten kompressiosukilla, liikunnalla ja lymfaterapialla.

Jos turvotus ilmenee äkillisesti, on kivulias, iho punoittaa tai siihen liittyy kuumetta, on tärkeää hakeutua nopeasti terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Myös pitkäaikaisen turvotuksen syy olisi aina hyvä selvittää, jotta hoito voidaan aloittaa ajoissa.

Ammattilaiset – Imunestekierron häiriö (lymfaturvotus, lymfedeema)

Usein kysytyt kysymykset

Mistä tunnistan lymfaturvotuksen kotona?

Lymfaturvotus näkyy usein turvotuksena, ihon kiristymisenä ja raskauden tunteena erityisesti kädessä tai jalassa. Jos huomaat pysyvää, poikkeavaa turvotusta, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Voiko lymfaturvotusta ehkäistä?

Aina lymfaturvotusta ei voi ehkäistä, mutta esimerkiksi leikkauksen tai sädehoidon jälkeen liikkuminen ja ihon hyvä hoito voivat auttaa. Kysy yksilöllisistä ehkäisykeinoista ammattilaiselta.

Milloin lymfaturvotus vaatii kiireellistä hoitoa?

Jos turvotus ilmaantuu äkillisesti, on kivulias, iho punoittaa tai sinulla on kuumetta, hakeudu heti lääkärin arvioon. Näissä tilanteissa kyse voi olla infektioista tai muista vakavista syistä.

Voiko lymfaturvotusta hoitaa kotona?

Kotona voi helpottaa oireita esimerkiksi liikunnalla ja käyttämällä kompressiotuotteita, mutta hoidon suunnittelu ja seuranta tulisi aina tehdä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.