Kutina
Kutina (pruritus) on epämiellyttävä tunne, joka saa halua raaputtaa. Se voi esiintyä paikallisesti tai koko kehossa, ajoittain tai jatkuvana.
Paikalliseen kutinaan voivat olla syynä ihottuma, sieni-infektio, hyönteisten pistot tai kontaktiärsytys. Yleistynyt kutina ilman näkyvää iho-oiretta voi viitata sisäisiin syihin kuten maksasairauteen, munuaissairauteen tai kilpirauhasen toimintahäiriöön.
Hoito riippuu syystä. Lievään kutinaan auttavat kosteuttavat voiteet ja antihistamiinit. Jatkuva tai voimakas kutina vaatii aina lääkärin arvion.
Ammattilaiset – Kutina
Aani Leppänen
Terveydenhoitaja (AMK), Työterveyshoitaja
Aapo Tonder
Fysioterapeutti, Työfysioterapeutti
Aaro Kujanen
Työterveyspsykologi
Aaro Liukkonen
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Aaro Vahtera
Psykologi, Psykoterapeutti (yksilöterapia)
Aatu Rajamäki
Työfysioterapeutti
Ada Meriläinen
Työterveyshoitaja
Adalmiina Aulakoski
Työterveyshoitaja
Agneta Ahlfors
Psykoterapeutti
Ahti Vainio
LL, työterveyslääkäri
Usein kysytyt kysymykset
Mikä aiheuttaa kutinaa ilman näkyvää ihottumaa?
Kutina ilman ihottumaa voi johtua kuivasta ihosta, allergiasta (esim. lääkeainerektio), maksa- tai munuaissairaudesta, kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai neurologisista syistä. Myös stressi ja psykologiset tekijät voivat aiheuttaa kutinaa. Lääkäri tutkii mahdollisia sisäisiä syitä.
Miten lievittää kutinaa kotona?
Kosteuttavat voiteet, kylmä kosteapyyhe kutisevan alueen päällä ja antihistamiinit (vapaasti myytävät) voivat helpottaa kutinaa. Vältä kuumia suihkuja, voimakkaita saippuoita ja synteettisiä vaatteita. Raaputtaminen pahentaa kutinaa pitkällä aikavälillä.
Voiko kutina olla allergiareaktio?
Kyllä. Allerginen reaktio ruoka-aineelle, lääkkeelle tai ympäristöallergeenille voi aiheuttaa kutinaa, nokkosihottumaa tai laajempaa ihoreaktiota. Anafylaktinen reaktio voi alkaa kutinalla ja vaatii välitöntä ensiapua. Allergiatestit auttavat selvittämään allergeenin.