Hengenahdistus
Hengenahdistus tarkoittaa tunnetta, että hengittäminen on vaikeutunut tai vaatii enemmän ponnistelua kuin tavallisesti. Se voi ilmetä rasituksessa tai levossakin ja olla äkillistä tai kroonista.
Yleisimpiä syitä ovat astma, keuhkoahtaumatauti (COPD), sydämen vajaatoiminta, anemia, ylipaino, huono fyysinen kunto tai ahdistuneisuus. Äkillinen hengenahdistus voi viitata vakavaan tilanteeseen.
Hoito riippuu syystä. Astman ja COPD:n hoidossa käytetään inhalaatiolääkkeitä ja kuntoutusta. Fyysinen kunto parantaa yleensä hengenahdistusta merkittävästi. Ahdistusperäistä hengenahdistusta hoidetaan psykoterapialla ja rentoutusharjoituksilla.
Ammattilaiset – Hengenahdistus
Aani Leppänen
Terveydenhoitaja (AMK), Työterveyshoitaja
Aapo Tonder
Fysioterapeutti, Työfysioterapeutti
Aaro Kujanen
Työterveyspsykologi
Aaro Liukkonen
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Aaro Vahtera
Psykologi, Psykoterapeutti (yksilöterapia)
Aatu Rajamäki
Työfysioterapeutti
Ada Meriläinen
Työterveyshoitaja
Adalmiina Aulakoski
Työterveyshoitaja
Agneta Ahlfors
Psykoterapeutti
Ahti Vainio
LL, työterveyslääkäri
Usein kysytyt kysymykset
Milloin hengenahdistus on hätätilanne?
Soita 112 heti, jos hengenahdistus on äkillistä ja voimakasta, liittyy rintakipuun, käsien tai kasvojen sinisyyteen tai tajunnan menetykseen. Nämä voivat viitata sydänkohtaukseen, keuhkoemboliaan tai anafylaksiaan.
Voiko ahdistus aiheuttaa hengenahdistusta?
Kyllä. Ahdistus ja paniikkikohtaukset voivat aiheuttaa hengenahdistuksen tunnetta, johon liittyy usein ylihengittäminen (hyperventilatio). Tämä ei ole vaarallista, mutta voi tuntua pelottavalta. Syvähengitysharjoitukset auttavat nopeasti.
Miksi rasitushengenahdistus kasvaa iän myötä?
Keuhkojen kapasiteetti ja sydämen toiminta heikkenevät luonnollisesti ikääntyessä. Myös lihaskunto ja hapenkulutuksen tehokkuus vähenevät. Säännöllinen aerobinen liikunta hidastaa tätä kehitystä merkittävästi ja parantaa rasituksen sietokykyä.