Sydänsairaudet

Sydänsairaudet ovat Suomen yleisin kuolinsyy ja merkittävin sairausryhmä kokonaisuutena. Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, läppäviat ja verenpainetauti ovat yleisimpiä muotoja. Vuosittain Suomessa saa sydäninfarktin noin 15 000 henkilöä, ja yli miljoona suomalaista käyttää sydän- tai verisuonilääkkeitä.

Oireisto vaihtelee sydänsairauden mukaan. Sepelvaltimotaudissa tyypillistä on rintakipu rasituksessa. Sydämen vajaatoiminnassa oireina ovat hengenahdistus, turvotukset ja väsymys. Rytmihäiriöissä voi esiintyä sydämentykytyksiä, huimausta tai pyörtymistä. Pitkälle edennyt verenpainetauti on usein oireeton, mikä tekee siitä vaarallisen niin kutsutun hiljaisen tappajan.

Tärkein korjattavissa oleva riskitekijä on korkea verenpaine. Muita riskitekijöitä ovat korkea LDL-kolesteroli, tupakointi, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta ja perinnöllinen alttius. Stressillä ja psykososiaalisilla tekijöillä on myös rooli sydänsairauksien kehittymisessä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, EKG:hen, laboratoriokokeisiin ja kuvantamistutkimuksiin. Sydämen ultraäänitutkimus (ekokardiografia) on tärkeä sydämen rakenteen ja toiminnan arvioimiseksi. Rasituskoe ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia tai kajoava varjoainetutkimus tehdään tarpeen mukaan. Kardiologi on sydänsairauksien erikoisasiantuntija.

Hoito yhdistää lääkehoidon, elämäntapamuutokset ja tarvittaessa toimenpiteet. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeet ovat sydänsairauksien hoidon perusta. Sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus tehdään, kun valtimoahtauma on merkittävä. Rytmihäiriöissä käytetään lääkehoitoa, katetrisaatiota tai tahdistinta.

Sydänkuntoutus sepelvaltimokohtauksen tai leikkauksen jälkeen on osoittautunut erittäin hyödylliseksi: aerobinen harjoittelu, ravitsemusohjaus ja psykologinen tuki parantavat ennustetta ja elämänlaatua. Oireiden ilmaantuessa tulee hakeutua nopeasti lääkärin arvioon, sillä varhainen hoito voi pelastaa hengen tai estää pysyvän vaurion.