Mielialan lasku
Mielialan lasku tarkoittaa jatkuvaa alakuloisuuden, surullisuuden tai toivottomuuden tunnetta. Ohimenevä mielialan vaihtelu on normaalia, mutta pitkittyessään se voi olla merkki masennuksesta tai muusta mielenterveyshäiriöstä.
Mielialan laskuun voivat liittyä myös energian puute, kiinnostuksen menetys mieleisiin asioihin, univaikeudet, keskittymisvaikeudet ja negatiivinen ajattelu. Fyysiset sairaudet, hormonimuutokset ja elämänmuutokset voivat myös laukaisevat mielialan laskua.
Varhainen avunhakeminen on tärkeää. Psykoterapia, liikunnan lisääminen, sosiaalinen tuki ja tarvittaessa lääkehoito ovat keskeisiä hoitomuotoja.
Ammattilaiset – Mielialan lasku
Aaro Kujanen
Työterveyspsykologi
Aaro Vahtera
Psykologi, Psykoterapeutti (yksilöterapia)
Agneta Ahlfors
Psykoterapeutti
Aija Juntunen
Psykoterapeutti
Aija Lehtinen
Neuropsykologi
Aino Juvakka
Psykoterapeutti, psykologi
Aino Koskiluoma
Psykoterapeutti
Aino Lumilahti
Psykologi
Aino Pitkänen
Työterveyspsykologi, Psykoterapeutti (yksilöterapia)
Aino Yliranta
Neuropsykologian erikoispsykologi
Usein kysytyt kysymykset
Miten mielialan lasku eroaa masennuksesta?
Mielialan lasku on oire, masennus on diagnoosi. Masennus diagnosoidaan, kun mielialan lasku tai mielihyvän menetys on kestänyt vähintään kaksi viikkoa ja siihen liittyy useita muita oireita, kuten univaikeudet, väsymys, tai arvottomuuden tunne. Jos epäilet masennusta, hakeudu lääkärin tai psykologin arvioon.
Mitä voin tehdä itse mielialan kohentamiseksi?
Säännöllinen liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa mielialaa – se vapauttaa endorfiineja ja vähentää stressihormoneita. Myös riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio, sosiaaliset kontaktit ja luonnossa liikkuminen auttavat. Jos oireet ovat vakavia tai pitkittyneitä, hae ammattiapua.
Voiko mielialaan saada apua ilman lääkkeitä?
Kyllä. Psykoterapia, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen terapia, on tehokasta masennuksen ja mielialan laskun hoidossa. Liikunta on tutkitusti tehokasta lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa. Elintapamuutokset ja sosiaalinen tuki ovat myös keskeisiä.